Kaverille joululahjaksi tekemäni... ööö... tupakka-askiaski? Tupakkarasia? Tupakka-askirasia? No, ymmärsitte varmaankin mistä on kyse. Käytin siihen mattaa mustaa ja valkoista spraytä, permanent-tusseja ja maalitussia.
----------------------------------------
Some pictures of ummm... a cigarette-packpack? A cigarette box?A cigarette pack-box?
I used black and white matte sprays and some permanent markers.
Tää tyssi lähtee huomenna kotosalle! Eli porukoiden luokse joulukuusen ja jouluruokien ääreen! Toisin sanoen, blogihiljaisuus laskeutukoon. Onkii menny ihan reisille koko viikko. Ei olis näköjään pitäny olla niin reipas sunnuntaina... Tällä viikolla en tehny muuta ku kävin verenluovutuksessa (5. kerta, jee!), koululla seminaareissa ja jouluostoksilla miehekkeen kanssa. Joulun jälkeen sit uudella innolla ja energialla hommiin! :-) Eli mahtavaa joulua kaikille ja palataan pian astialle!
----------------------------------------
Im off to home-home for the Holidays! This week I went to donate some blood, went to school to see some seminars, and did some Yule-shopping. So have a fab Christmas and Ill get back to you after the holidays are over!
1# Jos vessapaperirullan laittaa väärinpäin telineeseen.
2# Huono suomi. Esim. "tummille silmänaluksille". Kuka tahansahan nyt voi tehdä virheitä, mutta antamani esimerkki menee miun pilkunviilaajan aivoissa liian pitkälle.
3# Kiira Korpi mainoksissa. Ihana nainen, mutta syystä, jota en ymmärrä, ärsyttää tv-mainoksissa suunnattomasti.
4# Ajattelemattomat/typerät ihmiset. Miusta typeryys on sitä, ettei edes halua ottaa asioista selvää, ettei kiinnosta. Ajattelemattomuus taas sitä, että uskoo niin vakaasti olevansa oikeassa, ettei viitsi edes ajatella toisen näkökulmaa. Esimerkkinä "johan teidänkin pitäisi niitä lapsia tehdä!"-kommentit. Entä jos olisinki hedelmätön ja haluaisin lapsia? Entä jos olisin vasta saanut keskenmenon? Miettikää, ihmiset. Ja ottakaa asioista selvää, ennen kuin huutelette mielipiteitä. Itsehän en koskaan tämmöseen syyllisty...
5# Se, kun kirjat ovat erikokoisia (vasen puoli). Jos olisi joku standardi, kirjat menis NIIN nätisti kirjahyllyyn (oikea puoli). Terv. pilkunviilaaja.
Tänään oon pessy kolme koneellista pyykkiä, siivonnu, parsinu kahet housut, luonnostellu kaverin t-paitaan tulevaa painatusta ja sovittanu serkun miehelle takkia, jonka sain korjattavaksi. Hohhoh. Lisää tehokkaita päiviä, kiitos! On pitäny jo pitkään tehdä kirjapostaus uusimmista löydöistä, joten teen sen nyt sitten tähän perään. :-) Voisin ottaa tämänkin tavaksi, lukutoukka kun olen. Lisäks tykkään itse lukea kirjoista, etenkin käsityöaiheisista, ennen ostamista. Tietää paremmin mitä on luvassa. (linkit vie muuten sitten AdLibriksen sivuille!)
Ensimmäiseksi haluan esitellä Hugleikur Dagssonin Onko tämä muka hauskaa? Löysin kirjan Mikkelistä kirpputorilta tuossa syssymmällä. Kaikki varmaan tietää piirtäjän tyylin, enkä osaa sitä tässä kuvailla pahemmin joten ei siitä sen enempää. Sanon vaan, ettei heikkohermoisille voi tätä suositella millään. Pitää olla aika sairas ja/tai kieroutunut huumorintaju, että tälle nauraa nimim. itse hekottelin vähän väliä ja mieheke katsoi lähinnä säälivästi.
Toinen kirja on Micael Dahlénin Ihmispedot. Kirja koostuu Dahlénin tekemistä havainnoista ja haastatteluista viiden kuuluisan murhaajan kanssa. Kirjassa puhutaan Charles Mansonin, Dorothea Puenten, Issei Sagawan, Wayne Lon ja Peter Lundinin kanssa. Vaikka olenkin tämmöinen "true crime-friikki", osa nimistä ei sanonut minulle mitään. Hyvä, että kirjailija valitsi mukaan kuuluisia ja vähemmän kuuluisia murhaajia, erilaisista taustoista ja teoista tunnettuja. Kirja ei ollut mitenkään syväluotaava. Odotukseni olivat korkealla, eikä Ihmispedot niitä ihan vastanneet. Kirja yrittää hakea vastausta siihen, miksi murhaajat kiehtovat ihmisiä, miksi heistä tulee "julkkiksia". Kirjoittajan tyyli on hieman sormella osoitteleva. Varsin hyvä ostos jollekin, joka on vasta tutustumassa sarjamurhaajien ihmeelliseen maailmaan. Plussaa tulee rouheasta ulkomuodosta! Kauniit kirjat on aina... ah. Ulkoasuun on selvästi panostettu.
Yhdellä sanalla: mahtavaa. Kirja sisältää neljä ensimmäistä Aurora Teagarden mysteeriä: Real Murders, A Bone To Pick, Three Bedrooms One Corpse ja The Julius House. Kirjat on tyyliltään hyvin leppoisia. Ei siis mitään veriroiskeilla mässäilevää rikoskirjallisuutta. Mukavaa, kevyttä ja viihdyttävää. Ei mitään kirjallisuuden huippuluokkaa tosin missään nimessä. Kuuntelin nää äänikirjoina tuossa n. vuosi sitten, mutta oli pakko ostaa kun oli pari euroa hintaa. :-) Ihana, iso ja paksu kirja herkullisella kannella. Pitää varmaan metsästää seuraavakin osa.
Houkutteleva otsikko vai kuinka? :-D Mikä siinä onkaan, ettei omista tekosistaan muista/tajua ottaa kunnon kuvia? Näistäkin käsitöistä kaikki on tehty jollekin muulle, joten kuvien uusiksi ottamisen mahdollisuuttakaan ei ole. Ehkä muistan tästä eteenpäin parantaa tapani, koittakaa kestää. Muokkasin siis kuviin tuollasen taustan (tosi luonnollisen näköistä hekoheko), koska alkuperäiset taustat oli suoraan sanottuna vielä kamalammat...
Tässä rintakorut, mitkä tein Beatles-hullulle ystävälleni synttärilahjaksi. Kirjoin kuvat ensin säkkikankaalle, sitten virkkasin valkoisen pitsireunuksen ja laskostin sini-mustaruudullisen kankaan. Kaikki materiaalit oli erilaisia vanhoja jämiä, jotka sopi tosin projektiin kuin nakki silmään! Oon hyvin tyytyväinen lopputulokseen! Näitä voisi muuten tehdäkin lisää, eri aiheella vaan tosin. *kirjoittaa henkiseen muistioonsa*
Tässä kuvat lasten takista, jonka tein kouluprojektina. Koko oli muistaakseni 94. Toimeksiantona oli tehdä Ilomieli-nimiselle yritykselle kierrätysmateriaaleista lasten ulkovaatteita. Takista löytyy heijastimet ja taskut, sekä muut mukavuudet.
Ja kahdet villasukat! Vasemman puoleiset tein kaverille pyynnöstä. Kaveri kerto millaset sukat ja mistä langasta ja lähetti rahat lankojen ostoon. Mie neuloin ja toivoin et olis hyvät. Nähtävästi olivat. :-)
Oikeenpuoleiset meni samaiselle Beatles-tyypille. Tein nekin yllärinä joululahjaksi. Kaveri sano noita Savonlinna-sukiks sukkien linnamaisen kuvioinnin takia. Muitakin sukkia oon parit tehny tässä välissä, mut vaan näistä on kuvat.
Semmosta tällä kertaa. Lisää töitäni myöhemmin kunhan saan kuvia aikaiseks!
Ajattelin nyt tehdä tämmöisen postauksen, missä esittelen muutaman blogin, joita seuraan aktiivisesti. Kaikki blogit on luettu alusta loppuun, inspiroiduttu, ihastuttu ja seurattu. Toivon, että löydätte itsellekin mahdollisesti uutta luettavaa. Yhteistä teemaa näillä ei ole, ainakaan selkeästi. Pitemmittä puheitta...
Kyseessä on siis ns. kuviksen opettajan blogi suoraan Amerikan Nashvillesta. Blogista saa hyviä ideoita esim. lasten kanssa taiteiluun, persoonalliseen pukeutumiseen ja asusteiden tuunaamiseen. Erilaiset kuvis-projektit ja teeman mukainen pukeutuminen onkii miusta blogin parasta antia. Bloggaaja itse vaikuttaa myös hyvinkii hurmaavalta ihmiseltä!
Tätä blogia kirjoittaa pehmolelujen tekijä Abby Glassenberg myöskin Amerikasta, Massachusettsista. Blogista saa silmäkarkkia erilaisten pehmolelujen muodossa, vinkkejä pehmolelujen tekoon ja sunnitteluun, sekä muiden alan ihmisten esittelyjä. Pehmoleluohjeet on hyvin käytännönläheisiä, selkeitä ja houkuttelevat kokeilemaan itsekin.
Tämän blogin pitäjä on myöskin pehmolelujen tekijä, tosin Bostonista. Hyvinkin omanlaistensa pehmolelujen lisäksi Mimi tekee erilaisia ... hmm... eräänlaisia mini-installaatioita paremman sanan puutteessa. Pehmolelujen saralla hänen blogissaan voi törmätä esim. painonnostajiin, tatuoituihin metsureihin, piippua poltteleviin kettuihin ja melkeinpä mihin vaan. Samoin kuin edellisessä blogissa, inspiroituminen on lähes väistämätöntä!
Viimesenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä suomalaista kädentaitoa edustaa Susannan Työhuone. Blogissa voi seurata Susannan käsityöyrityksen toimintaa, sekä asuttamansa vanhan rautatieaseman remontoimista/sisustamista. Blogista huokuu hyvä fiilis, ja Susannan maku sisustuksen suhteen on miusta aivan ihana! Näin käsityöalan ihmisenä myös yrittäjyyspuoli kiinnostaa. Kaikin puolin kiintoisa blogi siis! Suosittelen lämpimästi!
---------------
Toivon, että tykkäätte tekin! Kertokaa ihmeessä mitä tykkäsitte, ja linkittäkää miulle muita blogeja luettavaksi. Taidankin tehdä tästä tavan ja esitellä aina sillon tällön uusia blogeja, kunhan törmään tarpeeksi kiinnostaviin. :-)
Täällä on satanu koko päivän lunta. Hyvä päivä ommella lämpimissä sisätiloissa siis. Ensimmäinen varsinainen vaatekappale opparia varten lähes valmis. Huomenna saan sen tehtyä loppuun ja sitten voin siirtyä seuraavan kimppuun! Yllättävän hyvältä näyttää. Kai se on tää luova-ala, mikä aiheuttaa epävarmuutta omiin kykyihin. Sama muidenkin käsitöiden kanssa. Ihan Itsen sivuilla onkin puhuttu asiasta käsityöitsetunnon nimellä. Vaikka kykyä ja taitoa olisi, silti tuntuu että takaraivossa nakertaa epäilys siitä, onko valmis työ tarpeeksi hyvä. Kai se ongelma on siinä, että aloittaessaan tekemään mitä hyvänsä, mielessä on jo valmis mielikuva siitä, millainen valmiista tuotteesta pitäisi tulla. Aina se ei kuitenkaan syystä tai toisesta onnistu. Voi ilmaantua yllättäviä vastoinkäymisiä tai vaate ei esimerkiksi päällä käyttäydykään samalla tavalla, kuin suunnitellessa luuli. Asiaa voi toki ennakoida esimerkiksi protoja tekemällä ja harjaannuttamalla taitojaan, mutta en tiedä pääseekö ongelmasta koskaan kokonaan eroon? Miten teillä? Vaivaako turha epävarmuus?
Loppuun vielä pari kuvaa miehekkeen kotiin muuttaneesta kissasta. Kyseisen kissan iästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta mahanahkan koosta voi päätellä hänen ainakin saaneen pentuja elämänsä aikana. Kissaa kutsutaan Kisuksi, koska nimeäänkään hän ei ole paljastanut. ;-)
Eilen eli perjantaina oli kaks kaveria käymässä ja päätettiin tehdä jotain ruokaa ja kattoo telkkaria. Katottiin sit Yle Areenasta Sherlock Jakkia ja tehtiin yllä olevaa murkinaa :-D Laatuviihdettä siis. Nyt pidän koti-illan itekseni, eli laiskottelen ja saunon ja hemmottelen itteeni. ^^ Eli kiviäkii kiinnostaa. :-) Mut aattelin nyt kirjata ton "reseptin" tänne muidenkii iloksi, on meinaan sairaan hyvää mässyä!
Mössö à la Esee
Ripottele vuokaan muutama kourallinen nachoja l. tortillalastuja l. tortillasipsejä.
Laita niiden päälle esim. pilkottua tomaattia ja paprikaa haluamas määrä.
Paista jauhelihaa, mausta se taco-maustepussilla ja levittele kasvisten päälle.
Sekoita purkki creme fraichea l. ranskankermaa ja haluamas määrä salsaa, heitä muodostunut mössö jauhelihojen päälle.
Ripottele päälle haluamas määrä juustoraastetta.
Paista uunissa 200-225*C kunnes juusto saa vähän väriä.
Eli alkaa hieman stressi helpottaa. Sain ikuisuusprojektin (lue: villakangastakin) valmiiksi ja palautettua, sekä opparin toinen vastaava opettaja ei ollu lainkaan niin lannistunu miun valmistumisaikataulusuunnitelmasta (mikä sana??), ku toinen. Eli ehkä tästä selvitään ilman vatsahaavaa. Oonkii kyllä paiskinu hommia viime viikot aika urakalla. Mitään ihmeempää näytettävää ei kyllä oo, sillä protot ei nyt kauneudellaan kyllä päätä huimaa. Kuljahtanutta lakanakangasta ja lyijykynämerkintöjä... Tänään kävin siis opettajan luona palaveeraamassa ja sain paljon hyviä ideoita ja suunnitelmia pään täydeltä. Nyt on taas hyvä jatkaa eteenpäin! Oon tässä välissä ehtinyt harrastaa perinteisiä käsityömenetelmiäkin. Kirjoin kaverille Happy Birthday (lue: Herpy derpder) "kortin" ja ikisuosikkinsa Buffyn ja Angelin.
Koittakaa olla välittämättä ryppyisestä kankaasta ja muutenkin amatöörimäisestä työnjäljestä. Eikä nuo oikeesti noin kierosti seiso, kuin tuossa kuvassa. Olis pitäny ottaa silityksen jälkeen nähtävästi yks hyvä kuva. Tekevälle sattuu ;-) Nyt kattoo mahti-klassikkoa Anacondaa!
Oli niistä kesätöistä näköjään hyötyäkii. Sain nimittäin lainat maksettua poikkikselle! :-) Itsehän oon nyt yhtä p.a. ku aina ennenki, mutta miinuksen puolella on nyt huomattavasti vähemmän :-) Viikonloppu on menny rötvätessä. Perjantaina vietettiin tyttöjen iltaa ja eilen lauantaina kävin vähän ostoksilla. Kaks paikallista vaatetusalan yritystä (Ilomieli ja Nastapimu) piti loppuunmyynnin, niin piti päästä heti lokkimaan kaikkia tarvikkeita :-) Teinkii mainioita löytöjä! Lisään tähän alle nyt pari videota niiltä edellisessä postauksessa mainituilta synttäreiltä. Eli livemusiikkia teille olkaapa hyvät!
+ nyt on aikaa tehä opparia
+ nyt on aikaa tehä rästihommia
+ alko jo hieman tympimään ja paikat prakaamaan
- palkat loppu tulemasta
Siinä sitä tilastoa nyt tähän väliin. Ei perse. Pitäis pystyä samaan aikaan tekemään neljää eri asiaa, mikä aiheuttaa sen, etten saa tehtyä mitään. Vaikka tekis mitä hyvänsä niin on koko ajan sellanen paniikki siitä, mitä ei oo saanu tehtyä, että AAAAARGHGHGHGHGHHH. Loppuuko tää ikinä? Tällä viikolla oon edistyny talvitakin kanssa, mutta siihen se sit jääkii. Haluisko kukaan tulla miulle orjatyövoimaks? Anybody?
No sitä tällä kertaa enempää tuskailematta. On tässä ehtiny hauskaakin tapahtumaan. Juhlittiin kaverin 25-v synttäreitä tuossa melkein pari viikkoo sitten ja voin kyl kertoo et oli lystiä! Juhlapaikkana toimi päivänsankarin kotikylän seurantalo, mikä oli koristeltu asiaankuuluvalla hartaudella. Tarjolla oli sairaan hyvää ruokaa ja boolia, sekä live-musiikkia. Tuli sitten hieman innostuttua tuosta alkomahoolista ja sen huomas sit seuraavana päivänä. Mut hauskaa oli! Harvoissa bileissä soi sekä ysäripoppis että rock sulassa sovussa. Onnistuttiin miehekkeen kanssa löytämään synttärisankarille hyvin sopivaa viiniäkin lahjaksi! (kuten yllä olevasta kuvasta näkyy)
Illasta en pahemmin muistanu kuvia räpsiä. Oli liian hauskaa ja hämärää ja humalaa et olis käyny edes mielessä kaivaa puhelinta laukusta. Pari videota tuli kyllä otettua ku bändi alko soittamaan.
Koristelin kynnetkii avaruustyyppisellä lakkauksella ja sit
perinteiseen tyyliini unohdin ottaa niistä kuvan...
Mut nyt meen takas ahertamaan talvitakin pariin. Yh. Joku projekti kun pyörii alitajunnassa liian pitkään, sitä alkaa melkein inhoomaan. Kiva tehä tuotetta, jota inhoo jo ennen kun se on edes valmis. Ehkä se siitä kunhan se valmistuu?
#7 Jostain tapahtumasta muistuttava biisi / Song that reminds of some event
Valitsin tän biisin, koska kaikissa sukujuhlissa, joissa on mukana useita serkkuja, tää lauletaan :-D Kappalevalinnan laadukkuudesta en osaa sanookaan mitään. -kirppu
Hoaaah. Taas on lupaukset rikottu. Miun toimesta siis. Vaikka miten oon suunnitellu ja halunnu lisätä tätä miun bloggailua, tuntuu etten yksinkertasesti jaksa. En nyt. Miun kestävyyskunto on näemmä ihan naalista. Kaheksan tuntia ulkona töissä per päivä vie miusta mehut liian hyvin. Oppari kärsii, koti kärsii, blogi kärsii ja käytännössä kaikki kärsii. Eikä palkasta jää käteen mitään. YHYY. Järkevien (tai ei...) blogikirjotusten luominen vaan vaatii tällä hetkellä liikaa. Eikä miulla ole edes lukijoita :-D (Ei kai ku en kirjota mitään seuraamisen arvosta). Argh. Mut nyt tiiät(te) kaikki lukijat (eli mie ja joku spybot) missä mennään. Loppuun kuvapläjäys siitä, mitä oon kesän aikana ehtiny tekemään...
Pitkästä aikaa taas kirjottelen. Edelleenkii ollu töiden jälkeen niin helvetin poikki suoraan sanoen, ettei oo jaksanu tehdä mitään. Ei minkään suhteen... Nyt vihdoin otin kaks päivää lomaa; perjantain ja maanantain. Perjantaina vietettiin miun äidin kanssa hauska äiti-tytär -päivä! Juotiin vähän viiniä ja käytiin ulkona syömässä ja illalla saunottiin. Mut sen lisäks - ei mitään mainittavaa ole sattunukkaan.
Kahtena viime kesänä oon ollu työharjotteluissa (palkattomissa totta kai...), minkä vuoksi miun rahatilanne on mennyt ihan perseelleen. Yleensä oon saanu sen verran rahaa kasaan, että oon jopa voinu säästää, mut en enää. Viiden kuukauden saamatta jääneet palkat yhdistettynä siihen, ettei oo tullu tukia tmv. on aiheuttanu sen, et oon joutunu vippaamaan avokilta ja pikkuveljeltä rahaa pärjätäkseni. Nyt kun ei oo ollu enää työharjotteluja, ni vaikka oon ollu toukokuusta asti töissä, oon ihan persaukinen koko ajan. Kaikki rahat mitä tienaan, menee laskuihin ja vippien lyhennyksiin. Suoraan sanottuna vituttaa. Aika vaikee tehä opparia, johon tarvittais kaiken maailman tarvikkeita, kun ei ole yhtään rahaa ostaa mitään. Kiva. Oon lykänny nyt varmaan pari viikkoo sitä et laitan opettajalle sähköpostia tyyliin: sori, en voikaan valmistuu syksyllä, koska oon niin köyhä! Ootan elokuuta jo innolla, kun saan ehkä nostettuu opintolainaa, joilla voin ehkä maksella vippejä pois. Ennemmin siirrän valmistumista, ku oon maksamatta. Avokinkaan rahatilanne ei oo mitenkään hyvä, koska oon joutunu loisimaan niin paljon. Ja pikkuveljelle vituttaa olla velkaa, koska ei se sen vika oo, ettei miulla oo rahaa. Argh. Mutta se siitä, ei auta valittaa kun ei siitä miulle palkkaakaan makseta. Hekoheko.
Mut joo, siinä teille vähän selitystä sille, miks on ollu niin hiljasta. Köyhänä, kiireisenä ja väsyneenä on hankalaa keksiä mitään bloggaamisen arvosta...
If there are any English speaking readers out there, drop a comment and I continue with the translations Too much effort atm with so little readers. SORRY!
Hyvää juhannusta kaikille! :-) Itse vietän jussia tavoistani poiketen kaupungin hiljaisuudessa. Oon siivoillut, pessyt pyykkiä ja virkannut. Niin ja juonut vähän punkkua. Ihan mukavaa tääkin vaihteen vuoksi :-)
Have a great midsummer day guys! :-) I'm spending mine unusually in the city. I've been cleaning, doing laundry and crocheting. Oh yeah and I drank some red wine. Change is good, but I don't think I'll make this a habit :-)
Seuraavaksi siis lupailemaani postausta sokeroinnista. Olin siis miettinyt ihokarvojen vahausta jo siitä lähtien, kun asiasta ensimmäisen kerran kuulin joskus yli kymmenen vuotta sitten. En oo koskaan ollu mitenkään erityisen karvainen, mutta esim. kainaloiden vahaus kesää ajatellen kuulosti mukavalta helpotukselta perus-kauneudenhoitorutiineihin. En sit kuitenkaan saanut koskaan aikaiseksi, koska kuten sanoin, ongelma ei ollut mitenkään suuri. Myös vahauksen kivuliaisuus teki asiasta sellasen, etten viittiny pahemmin kiirehtiä asian kanssa.
Sitten kuulin ihokarvojen sokeroinnista. Mainokset lupaili lähes kivutonta ja luonnonmukaisempaa karvanpoistoa. Lisäks sokerimassan käyttö vaikutti jo ajatuksen tasollakii mukavammalta, kuin hankalasti poistettavan ja sitkeän vahan. Tutkailin pitkän tovin kotikaupunkini sokerointivaihtoehtoja pääsemättä mihinkään johtopäätökseen, kunnes kaverini kertoi käyneensä yhdellä paikallisella kosmetologilla. Kaverin jutuista rohkaistuneena varasin itselleni ajan bikinirajan sokerointiin ja valoimpulssihoitoon.
Kosmetologi antoi miulle jalkaan laitettavaksi todella seksikkäät (...) kertakäyttöstringit ja meni itse puuhastelemaan hetkeks muuta. Puettuani nuo hirvitykset jalkaani ja asetuttuani pöydälle, tuli kosmetologi takaisin. Hän puhdisti ensin miun ihon ja vanutti sokerimassaa valmiiksi käyttöön. Kun massaa sitten alettiin levittää, kävi miulla hetken mielessä et MITÄ HELVETTIÄ MIE OON MENNY TEKEMÄÄN!?! Itse sokerointi oli huomattavasti helpompi homma, kuin mitä olin ikinä kuvitellut. Massa oli lämmintä, eikä itse karvanpoisto koskenut käytännössä lainkaan. Valoimpulssikäsittely olikii sit ikävämmän tuntusta.
Valoimpulssihoitoa varten sain hammaslääkäreistäkin tutut aurinkolasit silmilleni ja kosmetologi levitti käsiteltävälle alueelle viilentävää geeliä. Siitä huolimatta impulssit tuntuivat. Eivät varsinaisesti koskeneet, mutta tuntuivat tosi inhottaville. Etenkin taipeissa ne tuntu löytävän jonkun ihme kohdan, joka osu suoraan johonkin ihme hermoon tms., minkä seurauksena säpsähtelin aika naurettavalla tavalla.
Hoitojen jälkeen sitten kosmetologi putsas paikat sokereista ja geeleistä lämpimällä ja kosteella pyyhkeellä, anto miulle toisen pyyhkeen viimeistelyä varten ja anto miulle rauhan pukea. Koko hommaan meni alle puol tuntia ja hintaa oli noin 50€. Varsin mukava ja yllättävän rentouttava homma!
Jälki on ollut heti yllättävän pysyvää/kestävää! Oon todella, todella tyytyväinen. Liitän loppuun vielä videon, missä näytetään tuota sokerointia tarkemmin ja joka miusta parhaiten kuvaa sitä prosessia.
Mites, onko teillä kokemuksia sokeroinnista/valoimpulssihoidoista? Tai jäikö jotain kysyttävää? Mie vastaan! :-)
Siinä teille kevennyksenä karvanpoistossa käyvä mies, kun yleensä aina kaikissa videoissa on nainen :-) Ja se oli siis tuo eka metodi, mitä käytettiin!
Ei nyt menny ihan niin ku Strömsössä tää miun bloggaamisen aloitus.. Oon ollu nyt 7pvä saikulla ja viikonloppu välissä. Viime sunnuntaina nous yht'äkkiä kuume, joka kestikii sit torstaihin asti, no perjantain olin vielä saikulla ja sit sunnuntaina todettiin korvatulehdus ja poskiontelontulehdus. Eli jokseenki ollu kipee ja tukkonen olo. Nyt pitäs vielä huominen jaksaa olla kotona ja sit torstaina töihin! Odotan oikeesti jo innolla töihin pääsyä! Harvoin joudun olemaan ylipäätään saikulla, puhumattakaan et näin pitkään...
My plans to update more often went down the drain due to getting ill on last Sunday. I've been on sick leave now for 7 days plus weekend in-between. It all started with a fever and continued with a middle ear infection and inflammation of the paranasal sinuses... So I've been feeling quite sick and soggy... Now I'll have to stay home tomorrow and then Ill get to go to work! Finally! Im usually rarely ill, let alone for this long...
Yritän nyt saada vähintään kerran viikkoon kirjotettua päivityksen, sillä näköjään elämäni on nyt niin ykstoikkosta, ettei odottelemalla tuu mitään mielenkiintosta kirjottamisen aihetta :-D Oon nyt kesätöissä (25v ja kesätöissä...), jossa ei tapahdu mitään jännää, eikä töiden jälkeen ainakaan tapahdu mitään jännää :-D Ehkä tää tästä kun pääsee kunnolla työnmakuun.
I'll try to write a new update once a week from now on. Seems that my life is so monotone that I'll have nothing to write if I just wait around :-D I started at my Summer job (25yo and a summer job...), and nothing exciting happens there, nor after work. Maybe it'll get better when I get back into the working mode 100%.
Lihoin eräästä syystä lyhyen ajan sisään suoraan sanottuna aivan helvetisti. Ei hirveen mieltä ylentävää. En jaksanu pahemmin sit laittautuakaan, tai muuta. Tunsin oloni niin ällöksi, et ajattelin että peli on jo menetetty. Lopulta sit pääsin asiasta sen verran yli, et vaihdoin ajatteluani ennemminkii siihen suuntaan et koitetaan nyt parantaa tätä tilannetta, mikä miulla on.
I gained a TON of weight in a short time for a reason I'm not getting into here. It didn't really raise my spirits I'll tell you that. I had no interest in taking care of myself due to that. I thought the game was lost already. Finally I got over it to the point I'm now thinking I'll try to improve what I've got, even if its not much... or well, too much.
Aloitin mun kunnostusoperaation sit käymällä salilla. Tai siis aloitin saliharrastuksen :-D Syyskuussa tarkalleen ottaen. Nyt on salikäynnit jääny, koska töissä teen fyysisiä hommia 7h päivässä. Lihakset kasvoi ja kehitty, mutta siitä em. syystä johtuen, paino tai koko ei ole hirveesti muuttunut (kiitos turvotus <3). Mutta, siitä huolimatta, olo on parempi ja näytän paremmalta, koska lihaksiakin löytyy sen silavan lisäksi.
I started my personal renovation by starting going to the gym. On September to be exact. Now I haven't gone in a while because my work consist of physical labour for 7hours per day. My muscles grew and got toned, but due to the unmentioned reason above, my size didn't change (thank you bloating <3). But, regardless, I feel better and look better because now I see muscle and not just fat.
Seuraavaks aloin panostaa kosmetiikkaan. Ostin itselleni meikkejä, hajuvesiä ym. Kohensin sisäistä oloani tuntemalla oloni nätimmäks. :-) Mie, äijä, panostin kosmetiikkaan :-DD Sit aloin käymään sokeroinnissa, joka oli PALJON pelättyä pienempi paha, ku olisin voinu kuvitella. (voin tehä siitä postauksen myöhemmin, koska en tahtonu ite löytää tarpeeks juttua kun silloin etsin...) Ja nyt, oon ostanu kaiken maailman ihovoiteita, kuivaharjaushommeleita ynnä muita JA laitan nättejä alusvaatteita tilaukseen, vaikka en koe, että vartaloni tekee niille oikeutta. Oonko sekasin? Jos joku tätä lukee, niin onko kellä vastaavia kokemuksia yllättävistä ulkonäkömuutoksista?
Next I started to focus on cosmetics, i.e make up, perfumes and so on. I lifted my spirits by trying to prettify me. :-) Me, the dude, focusing on cosmetics :-DD Then I started to go to sugarings (not waxing, but sugaring...). It was WAY easier than I dreaded. And now I've bought all kinds of lotions and potions and I'll be buying dome pretty lingerie even though I feel like my body doesn't do it justice. Am I losing my mind and turning into a girl? :-D Do you have any experiences on sudden changes of your looks, good or bad?
Viime päivityksestä onkin taas aikaa. En oo muutenkaan ehtinyt olemaan hirmusen tuottoisa pariin viime viikkoon, sillä aika on menny miun synttärijuhlia järkkäillessä. :-) Nyt kun juhlat on onnistuneesti ohi, voin alkaa taas keskittyä kunnolla tärkeisiin muihin asioihin, kuten koulujuttuihin, oppariin, töihin, kuntoiluun ja blogiin... Tällä hetkellä tosin ajatuskin muista, ku blogista väsyttää. :-)
It's been a long time since my last update. I haven't had the time to be too efficient for the last couple of weeks anyhow due to planning my birthday party. :-) Now that the party has succesfully been partied, I can concentrate on other important things such as school, thesis, work, exercise and blogging... At the moment though even thinking about all the things (besides blogging) makes me tired. :-)
Eli juhlin miun synttäreitä lauantaina hieman erikoisemmassa miljöössä. Juhlat oli miun äidin kotipaikalla vanhassa heinävintissä, joka oli kunnostettu ns. latotanssipaikaks :-) Katosta löyty discopallo ja seinältä valkokangas yms. Paikka oli ihan mahtava! Voin laittaa pari kuvaa vaikka kunhan pääsen kotiin. Juhlimaan tuli sit aika paljon miun ystäviä (ala-asteajoilta lähtien osa ja osa sit uudempia tuttavuuksia) ja sukulaisia. Oli aika järkkäily kun hommattiin ruokia (äiti ja täti onneks leipo <3), juomia ja viriteltiin johtoja. Tarjolla oli siis Guitar Hero World Tourin pelaamista (rummut, kitara, basso ja laulu), musiikin kuuntelua ja armotonta ryyppäämistä :-D Onnistuin pahentamaan jo pari viikkoa viipyilleen flunssanikin kumiankka-yskän tasolle. So I had a birthday party last Saturday. The party was held in a not-so-traditional surroundings. Ie. at my mum's childhood home. To be more accurate, in her shildhood home's hey attic which was turned into this awesome barnparty-place :-) We had a discoball hanging from the roof and such. The place was (still is) legen-WAIT FOR IT-dary! I can upload some pictures once I go home. I invited many of my friends (some from lower elementary and some more recent) and relatives. The organizing was quite a hassle due to all the food (thank goodness my mum and aunt baked some tasty foods <3), drinks and setting up wires and cables. We played some Guitar Hero World Tour (guitar, base, drums and mic), listened to some music and drank alot :-D I managed to turn my mild flu from couple of weeks of some discomfort into raging rubberduck-cough.
Mutta eiköhän se tästä. :-) Nyt alan luonnostelemaan opparia varten ja keitän itselleni teetä. ^^ Palailemisiin, nyt hieman nopeammin, kuin viimeks. :-)
But I think I'll manage. :-) Now I'll start sketching for my thesis and make me a cup of tea. ^^ I'll see you around, sooner than this time. :-)
Nyt vihdoinkii pari kuvaa niistä miun tekemistä (leikkaa+liimaa) ystävänpäiväkorteista.
And now, finally, couple of pictures of the St Valentine's day cards I made (cut and glue...)
Eli löysin Tumblrin kätköistä ihania vanhahtavia ystävänpäiväkortteja, joista sitten tulostin kuvia ja liimasin kartongille. Sisällä on vielä leimasimella painettu "Hyvää ystävänpäivää" -teksti. Sairaan yksinkertasia ja vähätöisiä siis kyllä. Tässä tilanteessa itse kuvien etsiminen ja korttien määrä aiheuttikii eniten töitä.
I found these awesome vintagy pictures of Valentine's day cards which I printed and glued. I stamped this simple Happy Valentine's day text inside. Super easy to make, which shows. Finding the pictures and the amount of cards was easily the biggest task.
Lopuksi vielä piristykseks keväinen kuva, jonka otin tässä yhtenä päivänä, kun aurinko paisto. Ei siis mitään tämän ihmeempää tällä kertaa. Turhauttaa kirjottaa, kun en tiedä lukeeko tätä ylipäätään kukaan.
Picture of Spring to cheer people up. I took the picture one day when the Sun shined. Nothing more this time, it frustrates to write since I have no idea if anyone ever reads my blog.
Ajattelin seuraavaksi kertoo miun uudestavanhasta harrastuksesta, eli kirjeenvaihdosta! Aloitin alunperin kirjeenvaihdon 6-vuotiaana erään helsinkiläisen Liisan kanssa. Tutustuin Liisaan, kun tämä oli perheensä mökillä eräänä kesänä. Mökki sijaitsee siis meidän mökkijärven vastarannalla. Vaihdeltiin kirjeitä aika tiuhaan tahtiin monta vuotta. Jostain syystä se sitten kuitenkin vuosien jälkeen jäi. Hankin myös IYS-palvelun kautta kirjeystävikseni mm. ruotsalaisen Theresen, jonka kanssa vaihdoin kirjeitä myös muutaman vuoden.
I thought I'd tell you a bit about my new/old hobby pen palling! I started to swap letter at the age of 6 with this girl Liisa from Helsinki. We met when she came to her family's summer cottage which is across the lake from ours. We swapped letters for many years. For some unknown reason it ended. I also got a Swedish pen pal called Therese via IYS (Finnish pen palling service).
Seuraavaksi sain kirjeystäväkseni raumalaisen Heidin. Muistaakseni Girls tai Sisters-lehden kirjeenvaihtopalstan kautta. Heidin kanssa kirjoiteltiin useita vuosia myös. Läpi miun pahimpien teinix-kausien... Mistä syystä varmaankin kirjeenvaihto loppui kun olin lukion toisella luokalla. En haluais nähdä sillon kirjoittamiani kirjeitä. Heidin jälkeen miulla oli monta vuotta taukoa kirjoittelussa. Sitten löysin ulkomaisen Interpals-sivuston. Nyt tuntuu, niin kuin olis kotiin palannut. Löysin sitä kautta kirjeystävän Puolasta (Aleks <3), Suomesta (Sabrina <3) ja Kanadasta, Italiasta ja Norjasta. Osan kanssa kirjoittelen yhä, osan kanssa tilanne on hieman epäselvä. Ajattelin etsiskellä vielä useampiakin, nyt kun tuntuu, että maailma olis pullollaan potentiaalisia kirjeystäviä! Miusta mikään ei voita perintestä postia!
Next I got this girl Heidi to be my pen pal, I found her via this Finnish magazine. We swapped letters for years. Through my worst teenage-years... Which I think was a part reason for as quitting swapping letters. I wouldn't want to read what I wrote back then. After Heidi I had a few years break on writing. Then I found the Interpals. Now it feels like I found my way back home. I've got pen pals from Poland (Aleks <3), Finland (Sabrina <3) and from Canada, Italy and Norway. With some of them I still write, with some the situation is a bit uncertain... And I hope to find some more now that the world seems to be full of potential pen friends. I think nothing beats the traditional mail!
