Seuraavaksi siis lupailemaani postausta sokeroinnista. Olin siis miettinyt ihokarvojen vahausta jo siitä lähtien, kun asiasta ensimmäisen kerran kuulin joskus yli kymmenen vuotta sitten. En oo koskaan ollu mitenkään erityisen karvainen, mutta esim. kainaloiden vahaus kesää ajatellen kuulosti mukavalta helpotukselta perus-kauneudenhoitorutiineihin. En sit kuitenkaan saanut koskaan aikaiseksi, koska kuten sanoin, ongelma ei ollut mitenkään suuri. Myös vahauksen kivuliaisuus teki asiasta sellasen, etten viittiny pahemmin kiirehtiä asian kanssa.
Sitten kuulin ihokarvojen sokeroinnista. Mainokset lupaili lähes kivutonta ja luonnonmukaisempaa karvanpoistoa. Lisäks sokerimassan käyttö vaikutti jo ajatuksen tasollakii mukavammalta, kuin hankalasti poistettavan ja sitkeän vahan. Tutkailin pitkän tovin kotikaupunkini sokerointivaihtoehtoja pääsemättä mihinkään johtopäätökseen, kunnes kaverini kertoi käyneensä yhdellä paikallisella kosmetologilla. Kaverin jutuista rohkaistuneena varasin itselleni ajan bikinirajan sokerointiin ja valoimpulssihoitoon.
Kosmetologi antoi miulle jalkaan laitettavaksi todella seksikkäät (...) kertakäyttöstringit ja meni itse puuhastelemaan hetkeks muuta. Puettuani nuo hirvitykset jalkaani ja asetuttuani pöydälle, tuli kosmetologi takaisin. Hän puhdisti ensin miun ihon ja vanutti sokerimassaa valmiiksi käyttöön. Kun massaa sitten alettiin levittää, kävi miulla hetken mielessä et MITÄ HELVETTIÄ MIE OON MENNY TEKEMÄÄN!?! Itse sokerointi oli huomattavasti helpompi homma, kuin mitä olin ikinä kuvitellut. Massa oli lämmintä, eikä itse karvanpoisto koskenut käytännössä lainkaan. Valoimpulssikäsittely olikii sit ikävämmän tuntusta.
Tämmönen aparaatti se valoimpulssilaite... LÄHDE
Valoimpulssihoitoa varten sain hammaslääkäreistäkin tutut aurinkolasit silmilleni ja kosmetologi levitti käsiteltävälle alueelle viilentävää geeliä. Siitä huolimatta impulssit tuntuivat. Eivät varsinaisesti koskeneet, mutta tuntuivat tosi inhottaville. Etenkin taipeissa ne tuntu löytävän jonkun ihme kohdan, joka osu suoraan johonkin ihme hermoon tms., minkä seurauksena säpsähtelin aika naurettavalla tavalla.
Hoitojen jälkeen sitten kosmetologi putsas paikat sokereista ja geeleistä lämpimällä ja kosteella pyyhkeellä, anto miulle toisen pyyhkeen viimeistelyä varten ja anto miulle rauhan pukea. Koko hommaan meni alle puol tuntia ja hintaa oli noin 50€. Varsin mukava ja yllättävän rentouttava homma!
Jälki on ollut heti yllättävän pysyvää/kestävää! Oon todella, todella tyytyväinen. Liitän loppuun vielä videon, missä näytetään tuota sokerointia tarkemmin ja joka miusta parhaiten kuvaa sitä prosessia.
Mites, onko teillä kokemuksia sokeroinnista/valoimpulssihoidoista? Tai jäikö jotain kysyttävää? Mie vastaan! :-)
Siinä teille kevennyksenä karvanpoistossa käyvä mies, kun yleensä aina kaikissa videoissa on nainen :-) Ja se oli siis tuo eka metodi, mitä käytettiin!
-kirppu
Gentle....?
ReplyDeleteI can feel the pain.