Long time no see...

Viime kirjoitus koski miun nielurisaleikkausta, nyt siitäkin on jo kohta kaksi vuotta aikaa. Toipuminen leikkauksesta ei sitten ollutkaan ihan pala kakkua, vaikka kaikki meni periaatteessa varsin hyvin. Yhtenä aamuyönä heräsin siihen, että nielustani pulppusi verta. Onneksi olin osannut odottaakin jotain tämmöistä (siitä mahdollisuudesta siis varoitettiin kyllä jälkihoito-ohjeessa) ja istuskelin sitten sohvan reunalla sellaiset parikymmentä minuuttia ja koitin parhaani mukaan viilentää kurkkua odotellen vuodon tyrehtymistä. Lopulta jouduin herättämään miehekkeen, joka järkytyksestään selvittyään soitti päivystykseen, missä asenne oli lähinnä "me ei mielellään vaivattais lääkäreitä tämmösellä asialla näin yöllä". (!!!) Jahas, no, kiitos vain. Lopulta sain vuodon tyrehtymään pitämällä jääpalaa nielussa vuotokohdassa. Oli sit koko aamun ja päivän melko paha olo ja heikotus päällänsä kun olin niellyt niin paljon verta. Onneksi mieheke oli tukena ja apuna!



Sitten kun kurkku käytännössä oli parantunut, sain korvatulehduksen. Tulehdus ei meinannut lähteä millään pois, vaan kuulin koko ajan toisessa korvassani sydämeni sykkeen. Kävin siitä työterveyshuollossa muutamaan otteeseen ja sovittiin että palaan syssymmällä asiaan jos vaiva ei ole hävinnyt. Kuuntelin siis kesällä mökin terassilla lintujenlaulun sijasta omaa pulssiani. Syksy tuli, vaiva jäi ja töissä meiltä karsittiin työterveyshuolto minimiin. Kun LOPULTA pääsin julkisella ihan KNK-spesialistille asti (kaksi visiittiä eri hoitajille, jotka yrittivät ylipuhua miut olemaan menemättä lääkärille; sekä visiitti lääkärille, joka lopulta suostui laittamaan lähetteen KNK-polille...), minut oli ehditty jo pelotella puolikuoliaaksi mm. kuulonalenema- ja verisuonen pullistuma -diagnooseilla.



KNK-polilla sit selvis, että miulla on suorastaan harvinaisen hyvä kuulo (...) ja pulssin kuuleminen johtuu todennäköisesti vaan lihasjumeista ja puristuksessa olevasta hermosta, joka on jotenkin innostunut oirehtimaan nyt sen leikkauksen jälkeen. Ihmekös tuo, kun koko nielun alue meni tavallaan uusiksi ja se toipuminenkaan ei ollut mitenkään nopeaa? Lääkäri määräs miut fyssarille ja sovittiin puhelinaika sitten myöhemmäksi.



Kävin sit ekaa kertaa siellä fyssarilla "jo" noin vuoden päästä siitä leikkauksesta. Ei tarvinnut käydä kuin viitisen kertaa ja voilà - vaiva lähti pois. Siihen mennessä olin jo joutunut uudestaan työttömäksi ja kaikkee muutakin mullistavaa oli sattunut, mutta eipä tarvinnut pelätä enää verisuonen poksahtamista (ainakaan sen pulssin viittaamaa, mistäs sitä oikeasti koskaan tietää) ja kuunnella korvassa jyskyttävää pulssijunaa.

Viime kesän vietin sit vanhassa tutussa toimistotyössä, joulu- ja tammikuu meni työttömänä, mieheke muutti pois (opiskelemaan, on yhä miun mieheke!), ja nyt oon taas täällä toimistolla. Eli semmosia kuulumisia tänne! Jospa tää tästä lähtis taas rullaamaan.

-kirppu

Nielurisat vol. 2

Edellisessä kirjotuksessa kirjotin: "Toistaseks oon selviny kohtalaisen pienillä kivuilla. Mukavasti vaan heijastelee leukaan, korviin ja hampaisiin, joten kylmäpussi on ollu ystävä. Saa nähä miten homma tästä kehittyy. " No, voin kertoa, että AU AU AU AU.

Ajattelin nyt listata asioita, joihin en osannut Googlailun ja hoitajien juttujen perusteella varautua tarpeeksi leikkauksen valmistautuessani. Jospa siitä olis jollekin tulevalle kohtalontoverille jotain iloa tai edes hyötyä.

1. Kuola. Sitä riittää, olo on kuin hammas- ja ienvaivaisella vanhalla kissalla. Koska joskus kurkku on niin kipeä ettei tee mieli niellä, kuolaa kertyy suuhun ja siitä sitten varovasti joko nieleskelet tai pupellat sitä lavuaariin tai vessapaperin palaan tai johonkin. Charming. Kannattaa varautua ostamalla lisää vessapaperia tai nenäliinoja tai jotain millä pyyhkiä tuota sitkeää kalman hajuista limaa. Herkullista.

2. Kitapurje. Heti leikkauksen jälkeen kitapurje oli aivan JÄRKYTTÄVÄ. Siis se pieni kutkale siellä keskellä kitalakea. No, leikkauksen jälkeen en olis voinu kuvailla sitä sanalla "pieni". Nähtävästi leikkaus ja kurkun sörkkiminen jotenkii sekoittaa aineenvaihdunnan sillä alueella, joten kitapurje helposti ottaa siitä nokkiinsa, vaikka ei mitään varsinaista damagea ottaisikaan itse. Kitapurje oli aivan järkyttävän kipeä ja turvonnu todella ällöttävän isoksi, mikä aiheutti jatkuvan tunteen siitä että on pala kurkussa. Ja nieleminen oli jo pelkästään sen takia yhtä helvettiä. Onneksi se vaiva katos kuitenkin aika nopeasti. Mutta, olis ollu ihan kiva tietää tuostakin etukäteen, eikä lähes pispanoida alleen kun erehdyin kurkistamaan kurkkuun ja ainut mitä näin oli tuo parikiloinen muodoton kitapurje.

3. Kieli. Sama homma ku kitapurjeen kanssa, eli kipeä ja turvoksissa. Otin aikoinaan kielilävistyksen, minkä seurauksena miun kieli turpos 2 viikoksi niin, etten oikeen voinu puhua. Kaveri selvis samasta vaivasta muutamassa päivässä, joten tää voi toki olla todella yksilöllistä.

4. Säteilevä kipu. Hoito-ohjeessa luki, että "korviin säteilevää kipua". Olisivat voineet mainita, että kipu säteilee myös vähän muuallekin. Ihan vaan, että olis voinut varautua. Miusta on aina parempi jos tietää mitä odottaa, niin kivun kestääkin paremmin. Miulla tää kipu on mm. säteillyt kaulaan, niskaan, päähän ja kaikista pahiten leukaan ja hampaisiin. Kyllä, hampaisiin. Se on jännä tunne kun pystyt kivun perusteella suurin piirtein tuntemaan joka ikisen poskihampaasi, kun aikasemmin ne vaan on hengaillu siellä pitämättä suurta melua itsestään. Kylmäpussi on ystävä. Pelkään tosin että saan kohta paleltumia päähäni kun oon joutunu turvautumaan niin paljon tuohon kylmään.

5. Puhuminen. En tiiä miten muilla on ollu, mutta miulla on periaatteessa onnistunu puhuminen koko ajan, heti leikkauksen jälkeen. Mutta! Puhuminen rasittaa kurkkua, eli aiheuttaa kipua, eli eipä tee paljoo mieli jutella. Lisäksi ääni on hirmu käheä ja paineessa, joten puhuminen tuntuu jotenkii hirmu raskaalta. Ei tavallaan uskalla puhua kunnolla, kun pelkää että kohta koskee kurkkuun tai käy yskittämään. Mielenkiinnolla odotan miten se puhuminen sujuu sitten kun tästä oon kokonaan toipunu. Ennen oon aatellu, että jos pitäis valita olisko kuuro, mykkä vai sokea, niin olisin mieluiten mykkä, koska eihän se niin paljoa rajota elämää. Voi kuinka typeräksi tunnenkaan itteni. Eipä vissiin rajota joo. Anteeksi kaikille puherajoittuneille!

-kirppu

Nielurisaleikkaus...

Syy kirjoittamiseen on totaalipitkästyminen. Syy totaalipitkästymiseen on nielurisaleikkaus. Kävin siis tässä ihanassa toimenpiteessä keskiviikkona ja nyt on vasta toipumispäivä numero 3, jos itse leikkauspäivää ei lasketa mukaan. Päivät on koostunu Piltistä, kolmiolääkkeistä ja ruotsalaisista dekkareista. Sekä vedestä, kylmistä kääreistä ja suoraan sanottuna paskan mausta suussa.

Jo yläasteella (noin 14 vuotta sitten, HUI!) lääkäri vihjaili, että nielurisaleikkaus vois olla aiheellinen, kun oli angiina vissiin kolme kertaa kahteen kuukauteen. No, en sitten uskaltanut siihen mennä ja kun angiinoitakaan ei ollut, jätin asian sikseen. Onhan ne risat nyt aina olleet enemmän tai vähemmän ällöt ja haitanneet elämää mm. hapenottokyvyn, kipuilun ja proppujen muodossa; mutta pelkäsin leikkausta liikaa. Kuinka ollakaan, sitten sairastelin lähes koko viime vuoden ja työterveyslääkäri lopulta sanoi, että jos kyseiset risat olis hänen kurkussaan, ni ei kyllä olis pitkään. Long story short: päädyin leikkaukseen, vaikkakin hyvin pelokkaana ja varmana siitä että kuolen ihan varmasti leikkauspöydälle.



Keskiviikkona sitten koitti tää doom's day. Olin syömättä puolesta yöstä eteenpäin ja aamulla puol kahdeksaks sairaalalle. Siitä sitten Diapamit poskeen, pää sekasin ja leikkaukseen. Lopulta olin joskus ennen neljää jo tarpeeks tolkuissani, että tätini pääs minuu hakemaan heräämöstä. Ja tässä sitä nyt ollaan.

Toistaseks oon selviny kohtalaisen pienillä kivuilla. Mukavasti vaan heijastelee leukaan, korviin ja hampaisiin, joten kylmäpussi on ollu ystävä. Saa nähä miten homma tästä kehittyy. Mieli tekee hyvää ruokaa, viiniä ja saunaa. Perkele. Nyt jo alkaa hajoilla kärsivällisyys. Huoh. No, ehkä tää tästä.

-kirppu

Kirjeenvaihtoa, osa 2.

Ja nyt lupaamani F.A.Q-osion, osa 2. :-)

5. Mitä jos miun käsialasta ei saa mitään selvää?
No tähän on oikeestaan vaan kaks asiaa sanottavana: 1. kirjottamallahan se selkiytyy ja 2. harvoin tilanne on niin paha, ku mitä luulee. Miunkii kirjekavereilla on hyvin erilaisia käsialoja; jotkut selkeempiä ja jotkut... hmmm, persoonallisempia. Ja jos kirjoitus muistuttaa aikuisten oikeesti enemmän muinaista hepreaa, aina on mahdollista kirjottaa esim. koneella, onhan tulostimet keksitty. ;-) Myönnettäköön, että kaikki kirjeenvaihtajat ei tykkää printatuista kirjeistä, mutta ei se mikään etikettivirhe ole kysyä et mites olis. :-)

6. Entä kun en jaksa kirjottaa mitään pitkiä kirjeitä, mutta haluaisin kokeilla?
Ei ole pakko kirjottaa pitkiä kirjeitä. Voit esimerkiks joko kysyä suoraan olisko joku kiinnostunut vaihtamaan lyhyitä kirjeitä, tai ehdottaa esim. postikorttien vaihtoa kirjeenvaihtotyyppisesti. Sekii on ihan yleistä, ainakii miun käsityksen mukaan. :-D Kirjeistä tulee pakostikin lyhyitä, kun tilaa on vaan postikortin verran. Tietysti on myös Postcrossing olemassa.

7. Postcrossing?
Lyhyesti: nettisivu, jonka kautta siulle arvotaan henkilö, jolle lähetät postikortin. Kun kortti saapuu perille, vastaanottaja kirjaa siihen kirjoittamasi koodin (saat senkin sieltä sivulta samalla, kun saat yhteystiedot) nettiin, ja voilà, kortti on saapunut perille. Sivu toimii kertavaihdon perusteella, eli jatkuvuutta ei tätä kautta tule. Saat ite kortteja sitä mukaa, kun siun lähettämiä kirjataan saapuneiksi. Vastaanottajaa ei voi hypätä yli, eikä vaatimuksia voi tehdä. Kortitkii tulee ihan yllättäen. Se ei maksa mitään, paitsi tietty kortin ja merkin verran; eikä siinä sitoudu mihinkään. Vain sillon, jos pyydät sivua arpomaan vastaanottajan kortille, siun oletetaan sitoutuvan sen lähetykseen. Eli kortti kerrallaan. Kiva idea, koska vastaanottajan saaminen on jännää, ja jos ei joskus napostele postitella mitään, ni ei oo pakko. Jos yhtään kiinnostaa, kannattaa kokeilla, edes kerran. ;-)

Siinä kaikki mitä tällä kertaa tuli mieleen. Herääkö kenellekään mitään muuta kysyttävää?

........................................................

Here's another short F.A.Q based on some questions people have asked me about penpalling. This time only in Finnish. :-)

-kirppu

Kuinka aloittaa kirjeenvaihto?

Miun kirjeenvaihtoharrastus alkoi jo vuoden 1993 aikoihin, kun vastarannan mökkiläisten tyttö Liisa kysyi haluaisinko alkaa kirjeenvaihtoon. Tästä kerroinkin jo aikaisemmassa postauksessa >>täällä<<. Ajattelinkii nyt kirjottaa tämmösen postauksen, sillä aina silloin tällöin kun tulee puhetta tästä miun harrastuksesta, ihmiset ihmettelee että miten sen kirjeenvaihdon oikeen vois alottaa ja mistä niitä kirjekavereita löytää. Tässä seuraakiin nyt tämmönen F.A.Q-osio, osa 1. :-)

1. Mistä kirjekavereita saa?
Lyhyesti sanottuna: nykyisin enimmäkseen netistä. Oli kyseessä sitten kotimaisten tai ulkomaisten kirjekavereiden etsintä, netissä on muutama hyvä sivusto, joihin oon ite luottanu.Yks paikka on jo tuo aikaisemmin mainitsemani Interpals, josta tarkemmin >>tässä<<. Sivulla on tosiaan hyvät ja huonot puolensa, mutta voin suositella sitä vieläkin lämpimästi. Myös Facebookissa on muutama hyvä ryhmä kirjekavereiden etsintään. Itse kuulun Penpalling & Letters -ryhmään. Siellä on paljon (englanninkielistä) keskustelua kirjeenvaihdosta, ja albumeita, joihin ihmiset voivat ladata omia kirjekaveri-ilmotuksiaan ja esittelyitään. Toinen Facebook-ryhmä johon kuulun on Letterworms, mutta se on mielestäni enemmän suunnattu jo kirjeenvaihtoon kiinni päässeille. :-)

2. Mistä kirjepapereita saa?
Lyhyesti sanottuna: nykyisin enimmäkseen netistä. Suomalaisia firmoja ei tunnu löytyvän enää mistään. Kauas ovat jääneet ne ajat, kun Tiimarissa oli laaritolkulla ihania kirjepaperisettejä, joita hamstrasin hullunkiilto silmissä. Nettikauppojen lisäksi aina on mahdollista askarrella itse. Ja ei, ei ole mikään vaatimus, että aina pitäis olla jotain tajunnan räjäyttävän mahtavia papereita käytössä. Tavallinen ruudullinen tai viivallinen paperi käy oikein hyvin! Itsekin käytän niitä usein, joskus koristeltuna ja joskus ihan sellaisenaan. Koristeluun käy esim. leimailu, erilaiset teipit (niitä saa jopa Ikeasta!) ja tarrat. Miten vaan haluat paperia koristella. Sisältö on koreaa ulkokuorta tärkeämpää tässäkii asiassa! ;-)

3. Mistä sitä kirjoittaisi?
Niin, tää onkin sit hieman hankalampi kysymys vastata. :-) Ekan kirjeen kirjottaminen on aina hankalaa. Yleensä ekassa kirjeessä kerrotaan itsestä ja kysellään asioita siitä henkilöstä, kenelle kirje menee. Hyvin maalaisjärjellistä siis. Ekoissa kirjeissä siis tutustutaan toiseen, ihan niin kuin normielämän ihmissuhteissakin. Siitä se keskustelu sitten lähtee käyntiin. Kirjeissä kerrotaan mitä kuuluu ja mitä on tullut touhuttua sitten viime kirjeen. Lisäks itse ainakin kirjoittelen paljon ihan yleismaailmallisia juttuja ja poliittisia juttuja, eri maiden kulttuuri on myös yleinen keskustelun aihe. Mistä nyt yleensä haluu puhua kavereiden kanssa. :-D Ei miun elämä mitenkään tapahtumarikasta ole, mutta kirjotettavaa löytyy siitä huolimatta.

4. Entä jos ei enää keksi kirjotettavaa?
No, samalla tavalla, kuin kaikkien ihmisten kanssa ei ihan normi-arjessakaan natsaa, ei aina natsaa kaikkien kirjekavereidenkaan kanssa. Jos kemiat vaan ei kohtaa, eikä keksi mitään "puhuttavaa", voi tulla sellanen tilanne eteen, että joutuu lopettamaan sen henkilön kanssa kirjoittelun. Siinä tilanteessa etiketin mukaista on ilmoittaa tälle ihmiselle ettei nyt vaan "klikkaa". Harvinaista se on, mutta sitäkin sattuu. Normielämässä yleensä sellaisen ihmisen kanssa ei vaan pidetä yhteyttä, mutta kirjeenvaihdossa on kohteliaampaa ilmottaa, kuin jättää toinen miettimään että miksei se vastaa. Mie oon kerran joutunu päättämään kirjeenvaihdon yhen tyypin kanssa, kun huomasin muutaman kirjeen jälkeen, että kemiat ei kohtaa, ja etsittiin ehkä eri asioita kirjeenvaihdolta. Yleensä kyllä tuollasia ongelmia ei tule, sillä noiden kirjeenvaihtoilmoitusten (esim. siis P&L-yhteisössäkin olevien) perusteella tietää kyllä aika hyvin että "tää on sellanen tyyppi, johon haluan tutustua!".

Seuraavaan F.A.Q.-osioon sitten lisää kysymyksiä. :-)
Jos tästä on jollekin iloa, jättäkäähän kommenttia!

........................................................

Here's a short F.A.Q based on some questions people have asked me about penpalling. This time only in Finnish. :-)

-kirppu

Pitkästä aikaa!

Viime postaus taitaa olla huhtikuulta, hui kamalaa. Selityksenä kerrottakoon, että parempi puoliskoni vietti kesän läppärimme läppärinsä kanssa taasen Nummelassa, joten ei ehkä ihmekkään et on ollu aika hiljasta :-D Käsitöitä en oo tehny pahemmin mitään koko kesänä; kiitos 35°C:n helteille, jotka ainakii täällä Savonlinnassa "hellivät" ihmisiä koko heinäkuun. Ei oikeen houkuta tehdä käsillä mitään, kun pitäs olla hikee pyyhkimässä aina viiden minuutin välein :-D



Neulonut oon vähän: villasukat eräälle synttärisankarille ja kettuhuivia purkanut ja neulonut. Kummastakaan ei oo nyt edes kuvaa näyttää. Lähinnä oon kunnostautunu punaviinin juonnissa ja hien pyyhinnässä. Niin ja vähän oon paperiaskarrellu myös. Kesä meni töitä tehdessä ja Ilosaareen eksyin, mutta niiden lisäks ei oo sattunu oikeen mitään mainittavaa. Ehkäpä tämä tästä. (Vasemman puoleinen kirje lähti Pohjois-Irlantiin ja oikea Saksaan)

 

Vasen kirje näistä lähti Portugaliin ja oikea Singaporeen. Oon nyt liittynyt myös Postcrossing-sivulle, minkä kautta on tullu laitettua vissiin 8 korttia maailmalle. Nyt vaan odotellaan millon saapuvat kaikki perille. Et eipä tässä muuta. Sarjassamme lame-postaus osa 12. Ehkä sitten, kun miun nielurisat poistetaan (IIIIK) ja oon saikulla, saan vihdoin jotain aikaseks muullakii ku PS3- ja kirjeenvaihtorintamalla. Jälkimmäinenkii ku on vähän sellanen harrastus, ettei siitä näiden laittamieni kuvien lisäks oikeen muuta sanottavaa ole. :-D Vai onko kellään satunnaisella lukijalla jotain kysyttävää? Kommentoikaa ihmeessä jos eksytte tänne.  Voin kyllä sanoo etten ite ehkä näin randomia ja satunnaisesti päivittyvää blogia jaksais seurata :-D Ehkä mie koitan ettii vaikka jonkun haasteen niin saisin tän blogin elvytettyä takasin elolle.

........................................................

Short translation: Nothing to see here. :-D I spent the Summer without our laptop, hence the complete silence. And due to the crazy heat, I haven't done anything worth mentioning either, been too sweaty for that. Hopefully I'll get something done (my fingers have been itching!) and manage to take pictures and post it here. I know I wouldn't follow such a random and rarely updated blog like this :-D Is there anyone out there even reading this? :-D If so, please let me know, if not, I'm not surprised. :-D

-kirppu

Unipussi vauvalle!

Viimeisin tekoseni! Serkkuni sai ensimmäisen lapsensa tuossa parisen viikkoa sitten ja olin ajatellut ommella tulevalle lapselle vaikka mitä. No, ompelinkin vain tämän. :-D Ohjeen sain Äitee Risainin blogista (linkki tässä), KIITOS siitä Äiteelle! Vuorikankaana Noshin Preppy Puppy ja muu kangas perus-harmaata velouria.


Meinasin suoraan sanottuna seota tuon resorikaitaleen kanssa :-D Ompelin viimeisen, kiinnittävän ompeleen käsin, kun en olisi saanut sitä tarpeeksi siististi ommeltua koneella millään ilveellä. Tämä on siis tosiaan unipussi, jossa lapsen on mukava köllötellä (toivottavasti). Sain serkulta jo kuvan, jossa tyttö nukkuu pussissaan, joten taisi olla ihan hyvä lahja!


Tarranauhoista teinkin sitten tassunmuotoiset tuohon miehustan puolelle. Olivat miusta kivemmat niin, kun tuntuivat jotenkin hyppäävän silmään tuolta harmaalta pohjalta. Oli kyllä hauska projekti, vaikkakin työläämpi ku mitä osasin arvata tuon käsinompelun takia :-D


Tuossa vielä lähikuvaa kuosista ja merkistä, jonka lisäsin kylkeen!

Niin, ja tuli huomattua, että tää toimii myös mainiona hattuna :-D

........................................................

This time a VERY short translation: Pictures of the swaddle I made for my cousin's baby girl! It works well as a hat too! :-D 

-kirppu

In English!

Picture taken from my home-home's yard, you can see the lake behind the trees there. 

Okay, so it was pointed to me that my blog is hard to maneuver in for foreigners due to Finnish. My blog has so little readers as is, Im not really willing to write everything in English, but I wanted to ask if the short translations after the posts are long enough? :-) Should I put more effort on them or do they paint a satisfying picture of my ramblings?

The said lake. This picture is taken approx. a bit further to the right on the first picture. :-)

Oh and about the tags. Do they make any sense or would it be better if they were both in Finnish and English? Would you enjoy that or are they good as they are?

Our summer cottage's beach, look at all the diamonds! ^^

Oh and you can comment on the posts the most easiest by clicking the headline of the post in question and the comment form should appear on the bottom. "Kommentti nimellä" means basically that you choose which way you want to identify yourself. And "julkaise" means publish and "esikatselu" means preview. :-) Nimi/URL means name + url and Nimetön is anonymous. Maybe I just should change the language to English? :-D

Hope this helped! Plese drop me a comment if you have any thoughts on this issue! :-)

-kirppu

Uusia ATC-kortteja!

Joulu-tammikuun teemana oli "Through the Window". Itsellä ei ollut kyllä yhtään tämmöinen setti mielessä kun visioin mitä lähden tekemään, mutta ihan hyvin onnistuivat mielestäni silti. :-D


Taustakuvana kaikissa korteissa Suomen kuvalehdestä leikattuja mystisiä juttuja :-D Mystinen parsaa heilutteleva (no okei, ehkä se on joku viuhka) nainen on löydetty netistä jostain, en muista mistä.


Pahoittelen kuvien laatua, tuli lievä kiirus näiden lähettämisen kanssa niin feilasin taas lopullisten valmiiden korttien kuvaamisen.


Ja tässä mystinen spaceman. Kaikissa on siis otava tuolla taustalla. Osassa erottuu paremmin kuin toisissa. Tuon tähtikuvion toteutus suoraan sanottuna pissi pahemman kerran.


Tämän kortin pidin itselläni! Avokki saa tapansa mukaan valita aina setistä mielestään parhaan, joka sitten jää miulle. Olin itse tämän ja tuon viimeisen kanssa vähän kahden vaiheilla.

........................................................

Short translation: Set of ATC's I made with a "Through the Window" -theme. This is nothing like the vision I had in mind when I started making these. :-D But it doesn't matter, I like these anyway. Only the Big Dipper star constellation didn't come out as I had wanted to. :-( The background images I cut from a Finnish magazine and the characters are from somewhere online. Can't remember the source. I kept the running spaceman to myself, my other half gets to pick his favorite which I keep to myself. :-) I was on the fence between that one and the plague doctor. 

-kirppu 

Kirjeposteilua taasen...

Kovat on ollu puheet mut päivitykset jääny silti ihan naurettavan vähäiseks :-( Harmittaa, koska on haluja kirjottaa, mutta tuntuu niin turhalta, kun en ole oikeesti tehnyt mitään kummempaa tässä kuukauden aikana. Haluaisin kirjottaa, mutta ei ole mitään, mitä kertoa :-D Kuvituksena jälleen lähettämiäni kirjeitä. Vasemmalla Pohjois-Irlantiin ja oikealla Britteihin lähtenyttä postia.

Viime postauksessa kerroin että olin ollut tammikuun alussa kuumeessa. Noh, eipä mennyt kun pari viikkoa kun flunssa iski TAAS. Olin yhden tiistain töissä niin puolikuntosena, että huhhuh. Mittailin päivän aikana vaan kuumetta kun oli sellanen olo, et olisin joutanu kotiin nukkumaan parin peiton alle. Eipä ollut, ni sinnittelin töissä.


Yleensä oon kyllä vakaasti puolikuntosena töissäolemista vastaan, mutta en yksinkertasesti kehdannu mennä kotiin sairastamaan, koska oon kuitenkii koeajalla vielä ja vasta olin saikulla. Töissäkii on pitäny niin kovaa kiirettä, etten oo ehtiny uudessa pestissäni olemaan ku kaks päivää kahen viikon sijaan. Tänään lauantaina askartelin ja neuloin pitkästä aikaa. Ehkä on siis kohta jotain näytettävääkin ;-) Lisäks esipesin just viikolla tilaamani Noshin Preppy Puppy -trikoon, johon liittyvästä projektista lisää myöhemmin!

........................................................

Short translation: After my last post I got the flu AGAIN! WTF?! Otherwise this post consists of whining and flu-related rambling. Nothing too interesting. But soon my friend (I'm looking at you Olga ;-)) there will be something more worth posting. I hope :-D

-kirppu

Ja taas hiljaa...

Viime postauksessa mainitsemani yskä ja yleinen pöhnötys kestikin sitten yhteensä sen kuutisen viikkoa! Pääsin jopa nauttimaan ihanasta korvatulehduksesta! No, onneksi ei tarvinnu jouluna sairastaa. Ylläoleva kuva on napattu kotopuolesta hautausmaalta jouluaaton iltana. Ei oikeen kuva vangitse sitä kynttilöiden määrää. Minä, vanha pata-ateisti olin jopa (jälleen) jouluhartaudessa. Lumenpuutteesta huolimatta sillä tavalla pääs mukavasti joulutunnelmaan kiinni. :-)

Tuli ennen joulua käytyä joulumyyjäisissäkin naapurikylällä. Myyntipuoli jäi miulla ja äipällä aika huonoksi, mutta niin tuntu olevan monella muullakin sama ongelma. Ostettua tulikin sitten vaikka mitä (ups) ja voitin arpajaisista pääpalkinnonkin!



Mutta se saa riittää joulusta, ollaanhan nyt jo reippaasti tammikuun puolella. Tosiaan sairastin koko loppuvuoden (siltä ainakii tuntu!) ja kuinka ollakaan, viime viikolla pääsin vaan perjantaina töihin, kun sain flunssan, UUDESTAAN! Tällä kertaa se jopa tuli kuumeen kanssa. Joten eikun saikulle kolmeks päivää loppiaisen jälkeen. Mitä helkuttia? En mie yleensä oo tälleen sairastellu. Parempi koittaa nyt jotenkii kohentaa tuota vastustuskykyään, alkaa olla tää kipeenä olo jo hieman tylsää.

Mut se selittänee TAAS tätä hiljasuuttakin, ei oo jaksanu tehdä mitään ihmeempiä ku on menny enemmän tai vähemmän puol-kuntosena kohta kaks kuukautta. -____-

Seuraavan kerran postaan taas ATC-kortteihin liittyviä juttuloita ja toivottavasti hieman ompeluksia ;-) Loppuun pari kuvaa herkutteluista!

Vasemmalla jädeannokset paikallisesta kahvilasta ja oikeella hauskat kaakaojuoma-jutut! Oli muuten hyvää!

Uuden vuoden aattona käytiin juhlimassa kihlautumistamme paikallisessa ravintolassa. Kuvaan ehti vaan jälkiruoka! Oli hyvää tämäkii! ^^ Niin, mentiin tosiaan miehekkeen kanssa vihdoin kihloihin!

........................................................

Short translation: After getting rid of the flu (was ill for 6 weeks), I got it AGAIN! This time with fever. Luckily I wasn't ill on Yule though! Managed to visit a local Yule-market too. The top picture is of my home-villages cemetery on Yule eve, there were so many candles (the picture does no justice really). My next post will be of ATC's. Now that (I hope) the fever took away the flu faster this time, I hope I'll have the energy to post more frequently again. I have done mostly papery crafts. Oh, and me and my otter half got engaged! The last picture is of the dessert we had at a local restaurant when we went to celebrate. :-)

-kirppu

Kuinkas ollakaan...

Enpäs sitten pitkään ehtinytkään työttömänä köllötellä, aloitin tänään nimittäin kolmannen työviikkoni uudessa paikassa. Olin ekan viikon ihan henkisesti ja fyysisesti poikki. On se uuden oppiminen näköjään oikeesti raskasta puuhaa! Viime viikko meni jo hieman energisemmin ja tänään oon ihan virkkuna ollut, eli ehkä tämä tästä. :-)



Piristyksenä tähän väliin kuvia miun kirjeenvaihtoharrastuksesta, joka sekii on nyt jääny vähän huonolle huomiolle väsymyksen takia. :-( Vasemmalla kirje Portugaliin ja oikealla kirje Washingtonista.

Eihän tää uus työ ole mikään unelmahomma millään tasolla (ei siis oman alan töitä), mutta toistaseks oon kyllä viihtynyt hyvin! Työporukkakii on toistaseks vaikuttanu oikeen mukavalta, ja pääsimpä jopa pikkujouluihin lauantaina! Menikii nyt sunnuntai sitten hieman sohvan pohjalla maatuessa. :-D Toivon vaan, että kunhan työ tulee tutummaks ja tutummaks, jaksan töiden jälkeen taas paremmin touhuta "omiakii juttuja".



Ja vasemmalla kirje Washingtoniin ja oikeella Portugaliin :-). Oon nyt koittanut ettii kivoja kankaita siihen edellisessä postauksessa mainittuun pikkutyyppi-projektiinkin, mut voi tätä valinnan vaikeutta! Tulokkaan sukupuolesta ei siis oo kuulunu pihaustakaan (enkä kyllä ole mikään sukupuolittuneiden värien puolestapuhuja), mutta suurin osa vaan on selkeesti tytöille ja selkeesti pojille suunnattuja. Neutraalimpia tai, herran jestas sentään, aikuisempia trikoita on ihan helkkarin hankala löytää. Ihastuin jossain blogissa näkemääni musta-valkoseen saharaitaseen trikooseen, ni eipä ole missään enää saatavilla sellasta. Yhyy.



(Ja siinä vasemmalla Britteihin ja oikeella Singaporeen.) Ehkä mie oon vaan liian kranttu? No onhan tässä onneks vielä aikaa. Ehkä. Nuo on aina ne kuuluisat viimeset sanat ennen ku havahdut siihen, että aika on joko jo loppunut tai ainakii ihan loppumassa.

Salillakaa en ole nyt ehtiny käymään, kun sain kehitettyä itelleni kunnon nuhan heti ekalla työviikolla. Uusia pöpöjä vissiin sen verran ollu liikenteessä. Ekaks oli vaan jäätävä räkätauti, joka on nyt onneks taantunu yskäks ja yleiseks pöhnötykseksi. Ei oikeen houkuttele lähtee salille kipeenä, mutta harmittaa ku tuntuu että tuhlaa arvokasta kuukausikorttiaikaa. Parempi kai koittaa malttaa tervehdyttää ittensä ekaks. Äh, en oo ikinä ollu mitenkään kärsivällinen ihminen niin tää harmittaa :-D



(Vasemmalla Irlantiin ja oikeella ATC-kortteja vaikka minne!) Just aloin päästä kunnolla salirutiiniin kiinni ni piti tulla tää saamarin nuha. Noh, mitäpä sitä turhaan valittamaan kun ei asialle mitään mahda.

Tän postauksen pointti siis vissiin tais olla se, että töitä sain, ja siksi en oo saanu mitään muuta aikaseks. Ja että ehkä tämä tästä. Kohta tulee Huippis, sit meenkii nukkuu et jaksan mennä seiskaan töihin! :-)

........................................................

Short translation: I got employed, hence the blog- and craft silence! I caught the flu the very first week at work (no wonder, I sort laundry there...) but luckily no fever - yet! Even my snail mailing has suffered a bit from the lack of time and health. I've been trying to find some nice knit fabrics for the surprise sewings I planned in the last post, but haven't found any that would please my aesthetic eye. And I haven't been able to go to the gym either, which sucks epically. 

TL;DR been sick, haven't gotten anything done, whine whine whine. :-)

-kirppu

Lisää keräilykortteja!

Eli toinen satsi ATC-kortteja! Facebookin P&L-ryhmän kautta järkkäilty ja aiheena Halloween/syksy. Tein lehdet ensin perus-pertsa 2H-lyikkärillä, puuväreillä harmaannutin taustan ja vesiväreillä tein lehtien lopulliset värit. Puiden lajikkeet leimasin viimeisenä alareunoihin!


Mielestäni onnistuivat ihan yllättävän mukavasti! ^^ Postiin en oo vielä saanu kortteja kiikutettua.

Onkin nyt taas jääny päivitykset hirmu vähiin, ei oo oikeen inspiroinut kirjotella kun on ollut niin vähän juttuja, mistä kirjotella. Koitan nyt ryhdistäytyä! Kiirekään ei oikein sovi syyksi, kun oon ollut työttömänä sohvan pohjalla sen lokakuun alun jälkeen. Käsityöt on jääneet korjausompeluihin, verhoihin ja virkattuihin sydämiin. Mutta sain nyt tänä viikonloppuna kuulla jänniä uutisia, niin ehkä niiden innoittamana intoudun tekemään kaikenlaisia pikkuisia juttuja ;-) Eräs tyyppi on siis raskaana ja ajattelin tehdä tälle uudelle tyypille ehkä jotain pieniä sukkasia tai muita juttuloita.


Saas nähdä mitä sitä vielä innostuu tekemään! Koittakaa kestää, pyrin päivittämään taas vähän useemmin tätä blogia. Viime viikot on menny aika tehokkaasti serkun juhla-albumia tehdessä, mutta nyt juhlien jälkeen on se projekti onneksi kunnialla paketissa! Ja yhtään kuvaa en siitä albumista tietenkään muistanut ottaa... Onko miulla enää edes lukijoita tai stalkkereita olemassa?

Nyt kömmin unille, että jaksan aamulla lähtee salille ja kaupungille pyörimään yhden ystävän kanssa. Sosialisointi on niin raskasta, et pitää valmistautua kunnolla. ;-)

........................................................

Short translation: Set of ATC's I made for a Fall/Halloween themed swap! I used basic 2H pencils, watercolors and alphabetic acrylic stamps for the text. Im actually pretty happy with the results! I heard some exciting pregnancy-news last weekend and I hope that'll inspire me to sew more and hence produce more content for this blog. I have been pretty silent because I haven't got much done. Just basic mending and then I sew some curtains for our kitchen.

-kirppu

ATC

Pikapäivitys tähän väliin. On ollut mieli maassa jo jonkun aikaa niin ei oo saanu aikaseksi kirjotella oikeen kummempia, ehkä myöhemmin viikolla innostun taas! Mut nyt siis näytän nää miun ATC-kortit! Tein nää yhelle Facessa tapaamalleni tyypille (kirjeenvaihtopalstalla kohtasimme), aiheena oli Halloween/Day of the Dead. Pitihän siihen sit vähän Suomi-fiilistä saada tuolla kekrillä. Hauska projekti, pitää varmaan jatkaa tämmösten askartelua ;-) Korttien koko on siis onneton 64x89 mm!


Siinä vielä lähikuvaa. Vahaliituja, mustetta, vesivärejä, lyijykynää, AC:n (muistaakseni) kirjaintarroja ja aina ihqua Dymoa käytin näihin!

........................................................

Short translation: Have been feeling a bit blue, but managed to make this pair of ATC's for a Halloween themed swap! I decided to put a Finnish twist on them, so I made them with a kekri-theme :-) Crayons, ink, watercolors, pencils and AC's letter stickers! Oh and Dymo!

-kirppu

Mites tätä Bloggeria käytettiin...

Eli joo, on taas ollu taukoo, mutta ei varmaan tullu yllätyksenä. Tänään oon ommellut ja ommellut. Tädin jakkuun piti laittaa napitus ja tädin miehen pelipaitaa pienentää (peukut nyt pystyyn et tuli oikeen kokonen!) ja sit rykäsin yhden rintakorun vielä. Sit oon kattonu Bonesia Netflixistä ja dataillut. Eli huisin jännää! Ajattelin nyt listata ärsyttäviä asioita vol. 2:n. Eka löytyy täältä. Sekaan ripottelen taas mukavia kuvia tasapainon säilyttämiseksi. :-)

Tämmöstä säätä Savossa. Iiiihhhana kesäsää.

1. Ärsyttävät lyhenteet nettipalstoilla ja -keskusteluissa. Esim me&i=miikkari, liivihame=liivari, neppari=neppi, resori=ressu, onhan näitä. ARGH. "Ompelin just Irmelille miikkari-tyylisen liivarin helmaressulla" eih. Tiiän, pikkumaista, mutta se lienee tämän listan pääpointtikii, olla pikkumainen ja valittaa turhasta. Ehkä tääkin helpottaa pikku hiljaa kun se sivu, josta tää ärsytys on peräisin, kaatui jostain syystä jo viime kuun puolella eikä ole vieläkään päässyt ylös. Harmi sinänsä, muuten sivu oli hyvä. Facebook-ryhmissä nää lyhenteet ei taas jostain syystä ärsytä lainkaan, liekö se jotenkin puheenomaisempi ympäristö muutenkin?

2. Tilannetajuttomat ihmiset. Yltiöeläinrakkaan ihmisen kämpälle tullessa ei kannata vitsailla kissojen tappamisella. Tai juhlissa ei kannata mölistä mikkiin juhlapuheen aikana.

Poliiseja odotellessa. Kuvassa neljä chiliä ja yksi suippopaprika. Ja basilika näkyy kurkistavan.

3. Huonosti tehdyt asiat. Jos tekee jotain, miksei voi tehdä kunnolla? Törmäsin eräällä nettikirpparisivulla jonkun itse tekemiin tekstiilituotteisiin, joissa ei mikään sauma kohdannut ja linjat oli vahingossa vinot. Ihmekö, jos on suomalaisen käsityön maine kuralla, kun sekundaa tuntuu tulevan joka tuutista. Kyllä se työn arvostus tai sen vähyys näkyy siinä laadussa ja työnjäljessä.

4. Halvalla myytävät asiat. Edellä mainitut tuotteet oli ihan sairaan halpoja. Hinta ei kattanut edes materiaaleja. Miksi tehdä, jos ei halua panostaa, eikä saada edes omiaan takaisin? Lahjottais vaikka johonkin ennemmin. Argh. Edelleen, arvostuksen puute.

Käytiin ihanissa häissä Pohojammaalla. Paikkalaput (sukunimet poistettu vainoharhaisuuden vuoksi) oli taiteltu pienten sydänten sisään. Ja hääpari oli ku kuninkaallisista häistä (ei siitä suomalaisesta nolosta tv-sarjasta)! Hyvä reissu! :-)

5. Tympeä asiakaspalvelu. Onko oikeesti liikaa pyydetty, että puhelimeen vastataan edes neutraalisti? Että ei olla naama norsun v:llä tiskin takana? Ettei näytetä ja huouta sitä, et v:täkö siihen tulit kyselemään?

6. Kotitöiden kasaantuminen toisen harteille. Jos on roskis täynnä, sen voi myös viedä. Jos oven eteen on laitettu esim pussillinen maitotölkkejä, onko se pakko nostaa edestä? Eikö vois vaan viedä niitä keräykseen? Onko oikeesti niin vaikeeta pyyhkiä pölyjä ja murusia ja viiä roskia? EI. Perkele.

Lähtöpäivänä häistä oli itse kullakin horjakka olo ja puvuntakki kateissa. Mut hyvä reissu, tulipahan tehtyä!

Siinähän noita taas. Huh, nyt on purettu oloa. Ehkä tää taas tästä hetken. :-) Voitteko samaistua johonkin pointtiin, vai olenko vaan pikkumainen turhasta valittaja?

-kirppu